Jouluinen rommirusina-suklaakakku

Tämän kakun suunnittelin meneväksi joulumyyjäisiin hyväntekeväisyystarkoitukseen Kapuaja Aijan varainkeruuseen kehitysmaiden naisten ja tyttöjen hyväksi. Kävikin sitten niin, että kuume iski tähän kakkutaiteilijaan ja kakku ei valmistunut myyjäisiin mennessä ja taiteilukin jäi sitten vähemmälle. Sain sen tehtyä kuitenkin sitten viemisiksi perheeni pikkujouluihin. Jospa joskus keväällä sitten saisi uuden mahdollisuuden tukea KAPUA-hankettakin. :)

No mutta itse kakun tekoon. Päätin tehdä suklaakakkupohjan ja etsiskelin netistä, kirjoista ja blogeista jotain erilaista kakkupohjan ohjetta. Päädyin soveltamaan Kakkumonsterin blogista löytämääni ohjetta seuraavin mitoin:

300g voita
300g sokeria
4 isoa munaa
195g vehnäjauhoja
75g tummaa kaakaojauhetta
1,5tl leivinjauhetta.

Tässä ohjeessa siis voi ja sokeri vaahdotettiin, sitten lisättiin munat yksitellen vatkaten. Loput kuivat ainekset sekoitettiin keskenään ja myös vatkattiin joukkoon. Paistoin taikinan kahdessa vuoassa, 20cm:n ja 15cm:n vuoassa. Tämä siksi, että halusin tehdä pienen koemaisteluversion kotiinkin siitä pienemmästä pohjasta. Vähän vajaa tunti riitti paistamista ja pienempi paistui aavistuksen liian tummaksi.

No loppujen lopuksihan kävi niin, että pienempi pohja meni pakasteeseen odottamaan käyttöä johonkin muuhun ja 20cm:n pohjasta tein kakun pikkujouluihimme. Täytteeksi tein rommirusinavaahdon rommirusinarahkasta ja Flora Vispistä. Yksi purkki Vispiä vaahdotettiin ja joukkoon lisäsin maistelun perusteella 1,5prk Valion rommirusinarahkaa. Annos oli ihan liian reilu tähän 20cm:n kakkuun, eli varmaan olisi riittänyt 1prk rahkaa ja puoli purkkia Flora Vispiä.

Kakun kostutin omenamehulla, johon jälleen maun mukaisesti lisäsin pari lorausta tummaa rommia. Täytteeksi meni edellämainittua rommirusinavaahtoa sekä rouhittua tummaa suklaata yhteensä n. 100g kahteen kakkuväliin.

Kakun täytin edellisenä iltana, jotta sai maustua ja kostua yön yli. Seuraavana päivänä sitten kuorrutin vaahdotetulla Flora Vispillä. Tosin koristepursotusten kermavaahtoon lisäsin vielä jäljelle jääneen puoli purkkia rommirusinarahkaa. Se oli siinä mielessä kiva idea, että tuli makua, mutta pursotusjälkeä se heikensi, koska rusinat tukkeuttivat pursotinta. Tasaisen kermapinnan teen kakkuihin siten, että pursotan pyöreäaukkoisella tyllalla pystysuorin vedoin kakun ympäriinsä ja sitten raapalla tasoitan sen sileäksi pinnaksi kakkua samalla pyörittäen. Siihen erinomainen apu on joskus Lidlistä hankittu pyörivä kakkulautanen. :)

Koristeita kun en sairastelun vuoksi ehtinyt enkä jaksanut taiteilla, tuli koristukseksi suklaarouhetta ja kultaisia koristerakeita. Maultaan tämä kakku oli vahva ja mukavan rommirusinainen! Varmaankin lähinnä aikuiseen makuun sopiva, epäilisin. :)

Mukavaa joulun odotusta, enää 8 yötä jouluun!

-Ammie-

Itsenäisyyspäivän sinivalkoiset kuppikakut

Tekipä mieleni kokeilla jotain uutta lähestyvän itsenäisyyspäivän kunniaksi. Niinpä päätin kokeilla kuppikakkuja sinivalkoisella teemalla, makumaailmaa myöten. Sinistä mustikoista ja valkoista valkosuklaasta. Ja reseptinkin kehittelin sitten ihan itse, ensi kertaa. :) Tällaisella ohjeella muffinit tein:

200g voita

2dl sokeria

3 munaa

3,5dl vehnäjauhoja

0,5dl perunajauhoa

2tl leivinjauhetta

3/4dl maitoa

100g valkosuklaa-limerahkaa

100g mustikoita

100g valkosuklaarouhetta

Ensin pehmeä voi ja sokeri vatkataan vaahdoksi. Seuraavaksi munat lisätään yksitellen vatkaten. Jauhojen ja leivinjauheen yhdistelmää sekä maitoa lisätään joukkoon vuorotellen vatkaamalla. Rahka, valkosuklaarouhe ja mustikat lisätään seokseen käsin sekoittaen. Mustikat kannattaa jättää viimeiseksi, jotta eivät rikkoonnu niin paljoa ja värjää koko taikinaa. Taikinasta tuli 14 muffinia käyttäen Pirkan amerikan muffinivuokia.

Kuppikakut kuorrutin tomusokerilla maustetun, vaahdotetun Flora Kuohun sekä jäljelle jääneen valkosuklaa-limerahkan seoksella. Osan vaahdosta värjäsin siniseksi ja laitoin sitä pursottimen yhteen reunaan vain ja loppuosan täytin valkoisella vaahdolla. Pursotin tähtityllalla keskeltä reunoja kohti. Pinnan koristelin hopea- ja lumihiutalenompparelleilla ja koko komeuden kruunasin sokerimassasta väkertämilläni suomenlipuilla. Liput oli maalattu sinisellä pastavärillä ohutta sivellintä käyttäen.

Makoisaa itsenäisyyspäivää! :)

-Ammie-

Lakkasydän

Havahduinpa Kakkutaiteilija facebook-sivuja selaillessani, että tämä kakku on jäänyt esittelemättä blogissa. Ja tässä huomautus, että facebook-sivujen linkki löytyy nyt sivupalkista tuosta oikealta. :)

Elokuun lopulla siis tein isovanhempieni syntymäpäivien kunniaksi heille kakun, jossa päämakuna oli lakka. Idea lakkakakkuun lähti siitä, että muistan mummun aina itse tehneen aikoinaan lakkatäytekakkuja, joten päättelin heidän pitävän siitä.

Pohjana oli ihan tavallinen vaalea pohja ja täytteeksi laitoin Pirkan omena-lakkahilloa (mikä on mielestäni aika kiva makuyhdistelmä sekä hinnaltaan huokeampaa kuin pelkkä lakkahillo) sekä vaniljarahkavaahtoa. Onneksi löytyi mummun ja isäni pakasteista lakkoja, jotta sain niitä laitettua kakun pinnalle. Aluksi ajattelin laittaa koko kakun pinnan niitä, mutta päädyinkin sitten tekemään niistä sydämen, jonka reunustin kermalla. Lakkojen alle kakun pinnalle sivelin ensin täytteenäkin ollutta hilloa ja päälle valelin sokerikiilteen. Pursotukset olivat Flora Vispiä ilman mitään vahvikeaineita.

Mielestäni tästä kakusta tuli yksinkertaisen tyylikäs ja kaunis, herkkäkin. Lakkojen kaunis väri hehkuu valkoisen kerman keskellä. Maku myös oli oikein hyvä ja mikä tärkeintä: mummu ja ukko tykkäsivät! :)

-Ammie-

"Moni kakku päältä kaunis, mutta silkkoa sisältä"

Tänään ei ole esittelyssä tehtyjä luomuksia, ainoastaan ajatuksia kakkujen teosta. Tv on nykyään pullollaan monenlaisia kakkuohjelmia ulkomailta. Eilen tuli niistä yhtä katsottua sattumalta ja jälleen päädyin samoihin ajatuksiin, minkä vuoksi en niin kovin innostunut ole niiden ohjelmien katsomisesta.

Tässäkin ohjelmassa pääasia oli tehdä näyttävä, ulkoisesti upea ja hämmästyttävä kakku. Ja sellaisiahan niistä tuli, mutta se, mitä en itse ymmärrä, on kakkujen sisällön sivuosarooli. Eilisen ohjelman kakuissa oli osakseen oikeaa kakkupohjaa ja ilmeisesti sitä jollain kreemillä täytettiin, mutta iso osa kakkujen "rungosta" tehtiin jostain muroherkusta. Siis anteeksi mitä??!! Muroherkusta?!?!! Toki ymmärrän, että syynä oli se, että piti tehdä pilvenpiirtäjän näköiskakku ja pehmeä kakkupohja ei varmaankaan onnistu pysymään jämäkkänä, korkeana ja kapeana pystyssä. Mutta mikä idea on tehdä wow-efektin aiheuttava kakku, joka on periaatteessa kyllä syötävä, mutta ei lainkaan herkullinen? Tää ei vaan niin kuin tajua.

Oman kakkufilosofiani mukaan nimenomaan se maku on tärkein. Kakku tehdään syötäväksi, joten sen on oltava hyvää. Sen on oltava sopivan kosteaa, mehevää, pehmeää, suussa sulavaa. Tämän filosofiani vuoksi olen painottanut omia kakkujani kermakakkuihin, sillä vaikka massapäällysteisistä kakuista tulee upeita, minua häiritsee se massojen äklömakea maku. Käytän usein kyllä valmista vaahtokarkin makuista kaulintamassaa kakun päällislevynä, sillä sen päällä myöskin massasta tehdyt koristeet säilyvät paremmin ja ne on helpompi kiinnittää siihen. Mutta mieluummin tosiaan haen sen wow-efektin omiin kakkuihini näyttävistä pursotuksista tai koristeista, jotka kyllä teen syötävistä massoista, mutta itse kyllä en ole innostunut niiden koristeiden syönnistä. Koristeet on helppo siirtää syrjään ja vaikka säilyttää muistona. :)

No, makuja on monia, ja kenties se sokerimassakin on jonkun herkkua. :D Iloista joulun odotusta ja lämpöisää ensimmäistä adventtia! Täällä päässä muhii jo ajatus joulutäytekakusta..... :)

-Ammie-

Isille Angry birdsia!

Tänä vuonna meidän isi sai Angry birds -teemaisen kakun, nimittäin tämä kakkutaiteilija halusia päästä ensi kertaa taiteilemaan vihaisia lintuja. ;) Reipas tunti se vierähtikin niitä sokerimassasta taiteillessa ja olin kyllä tyytyväinen lopputulokseen - hauskaa hommaa!

Kakun makumaailmaksi valitsin appelsiinin ja valkosuklaan yhdistelmän. Kokeilin jopa maustaa kakkupohjaa appelsiininkuoriraasteella, mutta maku ei ollut kovin vahva valmiissa pohjassa. Täytteeseen käytin purkin Flora Kuohua, paketillisen Viola appelsiinituorejuustoa sekä levyllisen Maraboun valkoista suklaata. Suklaasta suurin osa oli sulatetussa muodossa sekoitettuna kermavaahdon ja tuorejuuston seokseen, mutta pari riviä levystä rouhin puukolla karkeaksi rouheeksi. Appelsiinin makua lisäsin myös appelsiinihillolla ja kostutusnesteenä toimineella appelsiinimehulla. Ensin siis pohjalle hillo, päälle täyte ja sen päälle ripottelin vielä suklaarouheen.

Kakun pintaan halusin vähän maanpintamaisen olemuksen ja niinpä värjäsin vaahtokarkin makuista kaulintamassaa pienemmän osan vihreäksi ja isomman osan ruskeaksi ja sitten yhdistin massat kevyesti yhteen puristellen ja kaulin sen levyksi, jolloin tuli vähän marmorimainen lopputulos. Kakkupohjan ja pintalevyn väliin laitoin kiinnikkeeksi samaista appelsiinihilloa, kuin kakun välissäkin.

Kuorrutukseen käytin tällä kertaa ensimmäistä kertaa Flora Vispin sijaan Flora Kuohua ja maustoin & värjäsin sitä kaakaotomusokerilla, mistä tuli kauniin vaaleanruskea lopputulos. Flora Kuohu osoittautui erittäin kauniisti pursottuvaksi, joten menee varmaan käyttöön jatkossakin. Pursotuksiin käytin pyöreää ja tähtityllaa.

Koristelussa halusin rakentaa Angry birds -pelin kaltaisen asetelman, jossa on jokin ihmerakennelma, jonka keskellä paha possu on ja vihaiset linnut odottavat lentämistä hajottamaan sitä rakennelmaa. Rakennelmaan käytin suklaavohvelipaloja ja irtokarkkeja. Rakennelman osat kiinnitin toisiinsa vesi-tomusokeri-seoksella.

Appelsiinin ja valkosuklaan yhdistelmä toimi oikein maistuvasti ja koristelu aiheutti hilpeyttä isissä ja ukissa sekä muussa perheessä. 

-Ammie-

Koristetaiteilua

Serkkupoikani sai vastikään oman esikoisensa ja kuultuani äitini tekevän heille ristiäiskakun innostuin tarjoamaan heille tekemääni vauvakoristetta kakkuun. Halusin kokeilla tehdä hieman erilaisen koristeen tällä kertaa. Tai toki vauva on samalla ihanalla silikoonimuotilla tehty, kuin muihinkin tekemiini ristiäiskakkuihin tehdyt, mutta halusin kokeilla jotain erilaista "rekvisiittaa" vauvan ympärille. Itse vauvan teen yleensä sokerimassan ja marsipaanin yhdistelmästä ja värjään sen ivory- ja pink-värisillä pastaväreillä. Hiuksia ja varjostuksia olen sitten tehnyt suklaanruskealla tomuvärillä.

Monesta blogista olen bongannut kuvia vauvakoristeista, joissa vauva on peitetty esim. lehdillä ja mieleen oli jäänyt kytemään ajatus jostain sen tyylisestä. En kuitenkaan halunnut tehdä lehtiä pienellä lehtimuotillani, joten kokeilin jotain muuta. Leikkasin kaulitusta sokerimassan & marsipaanin seoksesta pyöreällä muotilla muutaman palasen, joita lähdin sitten marsipaanityökalulla (käyttämäni työkalun kuva löytyy esim. täältä, toiseksi alimmaisena olevan oikea pää) työstämään ikään kuin ison lehden oloiseksi. Samalla työkalulla muotoilin myös alustalevyn vauvalle. Sitten vaan ne lehdykät asettelin vauvan päälle päälleikkäin vähän "lainehtivasti".

Koristetta tuunasin vielä liilalla kimallejauhevärillä. Jotain se kuitenkin jäi vielä kaipaamaan ja niinpä muotoilin sokerimassasta kolme pientä ruusua, jotka asettelin koristeen jalkopäähän.

Koristeen myötä pääsin myös testaamaan koristeen pakkaamista ja postittamista, sillä tämä pieni sukulaispoika asustaa usean sadan kilometrin päässä. Koriste löysi tiensä perille ehjänä ja tänään se pääsi sitten tositoimiin koristamaan pienen Arttu Oskari Alexanderin ristiäiskakkua. Onnea Artulle komiasta nimestä! Tässä vielä kuva koristeesta juhlakakun päällä.

Muumikakku 2-vuotiaalle

Elokuun alussa juhlimme meidän pikkuemännän 2-vuotis synttäreitä. Kakkua varten tein jo heinäkuussa tuoreista mansikoista sitruunalla maustettua mansikkahilloa, sillä halusin kokeilla mansikan ja sitruunan yhdistelmää kakussa. Käytin hillon tekemiseen Dansukkerin hillo-marmeladi-sokeria, jolla luvattiin kiinteämpi, hedelmäisempi ja vähemmän makea lopputulos. Muuten sitten ihan perinteiseen tapaan hillon tein, mutta joukkoon puristin parista sitruunasta mehua. Lopputulos olikin ihan mukavan makean kirpsakka.

Hillolle kaveriksi päädyin lopulta tekemään sitruuna-rahkavaahtoa, eli periaatteessa samalla ohjeella tehtyä, kuin edellisessä postauksessani ohjeistamani vanilja-rahkavaahto, mutta vaniljarahkan tilalle vain sitruunarahkaa. Kostutukseen käytin sitruuna-lime-juissia. Tässäpä kuvaa täyttövaiheesta.

Pikkuemäntämme on erittäin vakavasti hurahtanut muumeihin, joten koristelu ja juhlien teema muutenkin oli sitten sen mukainen. Kesän Muumimaailma-reissulta matkaan tarttui muumi-piparimuotti, jolla tein sokerimassasta muumipeikon ja niiskuneidin kakun pinnalle ja tuunasin niitä elintarviketussilla ja keltaiseksi värjätyllä sokerimassalla. Niiden lisäksi tein myös vastikään hankkimallani gerbera-muotilla pari kukkaa kulmiin. Tässäpä kuvaa niiden työstämisestä.

Ja lopuksi tietenkin kuvaa lopputuloksesta. Kermat värjäsin kattauksen muiden värien mukaisesti. Tässä kuvassa jo reunan pursotukset ovat ottaneet osumaa kakkukuvusta, reunassa oli siis pursotettuna keskellä numero 2 ja sen ympärillä pienet ruusukkeet. Maultaan kakku oli mukavan raikas lämpimään kesäpäivään. Niin ja pohjat muuten oli jälleen gluteenittomia levykakkupohjia. Meidän juhlissa kakut ovat useimmiten gluteenittomia, koska lähipiiriin kuuluu yksi keliaakikko. Pohjiin käytän useimmiten jauhomäärästä puolet perunajauhoa ja puolet gluteenitonta jauhoseosta. 

Kakkutaiteilija olisi halunnut panostaa kakun ulkoiseen taiteiluun vielä vähän enemmänkin, mutta omien juhlien kyseessä ollessa muutkin juhlajärjestelyt harmillisesti vaativat aikaa, niin ei jää kakkutaiteilulle ihan niin paljon. ;)

-Ammie-

Kakkuja rippijuhliin

Parina viime kesänä olen saanut tehdä sukulaisnuorten rippijuhliin täytekakut. Molemmille on toivottu kaksi isoa kakkua, ristikoriste ja väritoive on myös ilmaistu. Kakkujen tekemisessä on myös tehty yhteistyötä eli en ole itse alusta loppuun asti tehnyt itse näitä kakkuja, vaan perhe on itse tehnyt gluteenittomat levykakkupohjat valmiiksi jo ennakkoon. Tänä vuonna he tekivät myös kakkujen täyttämisen valmiiksi eli minä vain saavuin paikalle valmiiksi tekemieni koristeiden ja koristeluvälineideni kanssa ja loihdin konfirmaation aikana kakut juhlakuntoon. :)

Viime vuoden kesällä Sagan kakun kanssa kohtasin ikävän ilmiön siitä, että kerma käyttäytyy joskus lämpimillä, kosteilla ilmoilla epätoivotulla tavalla. Se on nähtävissä näistä kuvistakin, että kerma on jotenkin rakeisen näköistä. Se näyttää vähän samalta kuin ns. voiksi vatkattu kerma, mutta siitä ei ollut tässä kyse. Täytteenä Sagan kakussa oli kuningatarhillo ja vaniljarahkavaahto. Hillon laadusta tein tämän kakun kohdalla huomion, että kannattaa panostaa laadukkaaseen hilloon, sillä ns. laiha hillo reilustikaan käytettynä ei ole kovinkaan maukasta. Itse pyrin tekemään mahdollisuuksien mukaan hillon itse, jolloin tulee takuuvarmasti makurikasta, mutta kyllä laadukkaista kaupan hilloistakin hyvin makua löytyy.

Tämän vuoden kesällä oli sitten Samulin rippijuhlien vuoro. Kakun teossani kehitystä koen tässä välissä tapahtuneen esim. siltä osin, että päätin käyttää kakun pinnassa vaahtokarkin makuista kaulintamassaa, jonka päällä koristeet säilyvät paremmin ja pinta on kauniin sileä. Koristeissa käytin samaa ristimuottia, jonka viime vuonna Sagan kakkua varten hankin. Siinä on kolme erilaista ristiä samassa muotissa. Ristit molemmilla kerroilla olen värjännyt nestemäisellä kultavärillä. 

Samulin pääkakkuun värkkäsin myös ihan extempore raamatun, kun massaa sattui olemaan sopivasti ylimääräistä ruusujen teon jälkeen. Ruusut muuten muotoilen aina ihan vain ja ainoastaan käsin, sillä en ole vielä oppinut käyttämään mitään muotteja ja välineitä apunani. Ostin sellaiset hienot ruusumuotitkin ja kokeilin niillä tekoa, mutta koin niiden avulla tekemisen homman vain hankalaksi, joten siirryin takaisin käsiini. Mutta kehittymisen paikkaa olisi siinä, että tällä nykyisellä tekniikallani en saa aikaan kovin suuria ruusuja. Tässäpä vielä kuva molemmista Samulin kakuista yhdessä.

Ja loppuun reseptiä käyttämästäni vanilja-rahkavaahdosta (jonka olen joskus jostain netistä poiminut, mutta enää en ole kärryillä, mistä sen olen aikoinaan löytänyt), jonka muuten voi tehdä täysin laktoosittomana:

2dl vispikermaa

1 prk Valion vaniljarahkaa

1/4 dl vaniljakreemijauhetta

Kerma vatkataan vaahdoksi ja vaahdottamisen alkuvaiheessa vaniljakreemijauhe ripotellaan hiljalleen joukkoon. Lopuksi kreemillä vahvistettu kermavaahto ja vaniljarahka sekoitetaan keskenään. Seos riittää yhteen ison kakun kakkuväliin ja on rakenteeltaan jämäkkää ja maultaan sopivan neutraalia ja raikasta hillon tai marjojen kaveriksi.

-Ammie-

Ihanat ristiäiskakut

Hei pitkästä aikaa! Bloggailu on jäänyt vähän uuden arjen aloittamisen jalkoihin ja onpa tässä välissä parit juhlatkin kakkuineen ja muineen aikaa vieneet. Mutta nyt muisteluun ja esittelyyn kolme ristiäiskakkua.

Ensimmäisenä Peetu-pojan neliskanttinen kakku tämän vuoden tammikuulta. Pohjina oli pellillä tehdyt levykakkupohjat ja täytteenä itse keitetty vadelmahillo sekä vaniljarahkavaahto. Koristeet sokerimassaa värjättynä ja tomuvärein koristeltuna. Koristeissa toistui talvinen teema vuodenajan mukaan.

Myöhemmin keväällä sain tehdä Saara-tytön ristiäiskakun. Tähän tuli pohjaksi Kinuskikisan kirjasta mehevä suklaakakkupohja, joka löytyy myös täältä. Täytteenä muistelen olleen vaniljarahkavaahdon, jonka seassa oli kokonaisia vadelmia. Koristelussa vauvamuotilla tehty vauva sai yllensä vaipan sekä rusettipannan päänsä ympärille. Kakun pinnalle laitoin vaaleanpunaisen kaulintamassan, jonka pintaan sain idean laittaa tasaisin välein koristehelmiä. Nimilaatan suunnittelin ja muotoilin itse. Pidin itse tämän kakun ulkoasusta todella paljon. Siitä tuli yksinkertaisen tyylikäs ja selkeä. :)

Heinäkuussa puolestaan sain tehdä pienen Martta-tytön kakun. Martan äidillä oli toiveena ns. pyykkinarukakku, joka minulle oli uusi tuttavuus, mutta pienellä googlailulla löysin toivotun idean malleja, joiden pohjalta lähdin koristelua kehittelemään. Paperille piirtelin mallit pyykkinarun vaatteista, rievusta ja pupulelusta sekä kirjaimista. Koristeet tein sokerimassasta, jota värjäsin ja koristelin pinkillä pastavärillä. Tässä kakussa käytin myös ekaa kertaa helmiäissprayta. Pohjana kakussa oli gluteeniton vaalea pohja ja täytteenä tuoreet mansikkaviipaleet ja valkosuklaavaahto. Pursotukset ovat laktoositonta vispikermaa ja kakun pinnassa valkoinen kaulintamassa.

Pari isänpäiväkakkua

Menneiden muistelu jatkukoon. Tähän päivitykseen muistelen ukkokullalle tekemiäni isänpäiväkakkuja. Niitä on tähän mennessä kerennyt olla kaksi, vuosina 2011 ja 2012.

2011 isi sai sydänkakun, jossa muistelen täytteenä olleen lemon curdia ja lakritsivaahtoa. Tässä kakussa olen tyytyväinen erityisesti pursotusjälkeen. Yleensä käytän kermakuorrutukseen ja -pursotuksiin Flora Vispiä, mikäli vähälaktoosisuus riittää. Sekaan laitan useimmiten vaniljakreemijauhetta, mutta joskus myös maitorahkaa. Aika harvoin pursotuskerma on vailla mitään "jämäköittäjää". Koristeena tässä kakussa on ihan perus piparimuotilla tehty tähti, aineena taisi olla itse värjätty sokerimassa. Kukat on tehty kukanmuotoisella painomuotilla samasta aineesta. 'Isi' on kirjoitettu elintarviketussilla.

2012 vuoden isänpäiväkakku ei oikein ulkonäöllisesti onnistunut. Epäilen, että värjäykseen käytetty sininen pastaväri oli jotenkin viallista ja se teki kermavaahdon rakenteesta löysää ja värikin oli jotenkin tunkkainen. Tässä olin juuri hankkinut pari uutta pientä tyllaa, joten niitä tuli käytettyä,  mutta todellakaan pursotusjälki ei ollut sitä, mitä niillä olin aiemmin saanut aikaan. Snif. Mutta näinkin voi käydä, se kannattaa jokaisen kakuntekijän muistaa. No juu, mutta muutenkin tässä kakussa koristelu jäi vaatimattomaksi, pääasia oli saada isille itse tehty kakku tarjolle. :) Ja koristelun tekstinä on 'äijä' siitä syystä, että tuohon aikaan pikkuemäntämme kutsui isäänsä nimityksellä äijä, ihan omasta päästään keksien. :D Muisti pätkii täytteen osalta, saattoi olla joku ihana Fazerina-täyte. :-P

Lisää mennyttä kakkutaiteilua

Edetäänpäs muisteloita aikajärjestyksessä menneestä kohti tätä päivää. Joitakin kakkuja puuttuu välistä, koska kuvat ovat jossain toisen koneen tai muistikortin kätköissä. Täytyy pistää etsintä päälle, kun vain ehtii. :) Mutta aloitetaan.

Ensiksi esittelyyn tyttäreni 1-vuotiskakku, joka on muuten ainoa ei-kerma-päällysteinen täytekakkuni. Päällinen ja koristeet ovat itse tehtyä vaahtokarkkimassaa. Inspiraation kissakoristeeseen sain pikkuemäntämme Aristokatit-kirjasta Marie-kissanpennusta. Oikeastaan myös värien inspiraatio tuli sen kirjan eräästä aukeamasta, mutta toisaalta myös pikkuemännälle noihin aikoihin tehdyn oman huoneen sisustuksen väreistä. :) Kakun sisällä taisi olla itse tehtyä raparperi-mansikkahilloa, valmista raparperisosetta ja vaniljarahkavaahtoa, jos oikein muistan. Tästä kakusta alkaa siis olla vuosi aikaa ja on jäänyt toistaiseksi ainoaksi jollain massalla päällystetyksi kakuksi. Koen sellaiset kakut liian äklömakeiksi päälliseltään ja massan käsittelykin oli minulle haastavaa siltä osin, että olisin sen täysin sileänä ja nättinä saanut tuohon kakun päälle. Toki siinä varmasti kehittyisi, mutta kermakakut kuitenkin on enemmän oma juttuni, niin niitä sitten mieluummin teen. :)

Tämän kakun tein elokuussa 2012 sukulaispariskunnalle heidän yhteisille 50+50-vuotisjuhlille. Tämä oli lahja, ja sain idean, että voisin käyttää heidän vanhoja nuoruuden kuviansa ja tehdä niistä kakkukuvan. Olen ensimmäiseltä ammatiltani graafinen suunnittelija, joten tällaisten juttujen kehittely on minulle hyvin ominaista ja luontevaa. :) Kuvankäsittelyohjelmassa siis tein kuvapohjan, johon liitin heidän molempien nuoruuden kuvansa ja keskelle liitin Tommy Tabermannin runon. Juhlasankarit ilmaisivat kakkuun väritoiveeksi juhlien teemavärin, violetin, joten sitä sitten kuvan taustalle ja pursotuksiin. Täytteenä oli Kinuski-Kissan vadelma-mascarpone-täytteen kaltainen täyte, johon kuitenkaan laktoosittomuuden vuoksi ei voinut käyttää mascarponea, joten se muistaakseni korvautui sitten laktoosittomalla tuorejuustolla.

Tällä kertaa tällaiset, jatketaan taas joku päivä. :)

-Ammie-

Mennyttä kakkutaiteilutaivalta

Seuraavaksi kuvia ja muisteluita menneen kahden vuoden ajalta tekemistäni kakuista.

Tässä ehkä ensimmäiset merkittävät kakkuni, meidän pikkuemännän ristiäisiin. Toinen, pienempi kakku oli gluteeniton ja laktoositon. Isommassa kakussa täytteenä oli itse tehty kuningatarhillo ja valkosuklaavaahto. Pienemmän kakun sisässä oli sama hillo, mutta laktoosittomuuden vuoksi vaniljarahkavaahto. Se itse asiassa oli toimivampi yhdistelmä, sillä hillo ja valkosuklaa olivat yhdessä vähän turhankin makea yhdistelmä.

Tässä vielä lähikuva pääkakun vauvakoristeesta perhossiivillä varustettuna:

Syksyllä 2011 tuli tehtailtua siskon tyttärille synttärikakut ja molemmille mieluinen kakkukuvamaalaus niihin. Hello Kitty kakussa täytteenä oli muistaakseni jokin mansikkamousse ja toisessa kakussa taisi olla vadelmaa ja mariannerouheella maustettua moussea.

Jouluksi 2011 tein joulukakun, johon itse väkersin joulupukkikoristeen. Ei mikään visuaalisesti mahtava luomus tämä kakku, mutta muistelen, että täytteenä ollut omena-kaneli-vaahto oli mukavan jouluinen.

Keväällä 2012 pääsin toteuttamaan jotain ihan muuta, nimittäin ukkokullalle tuli tehtyä tissikakku. Täytteenä oli vadelmamousse ja minttusuklaamousse. Tässä vaihekuva kakun muotoilusta sekä valmis kakku:

Tässä puolestaan on ensimmäisen äitienpäiväni kakku vuodelta 2012. Täytteitä ei muistu mieleen, mutta tuossa koristelussa halusin kuvastaa sitä, kuinka lapsi on osa äitiä ja ikään kuin äidin suojassa. Aluksi suunnittelin pelkistettyjä ihmisfiguureja, lasta äidin sylissä, mutta lopen pelkistin ajatukseni sydämen muotoon. Vaaleampi osa sydämestä kuvaa siis lasta ja tummempi osa äitiä.

Seuraavassa postauksessa kakkuhistoriaa lisää. :)

-Ammie-

Hei blogimaailma, täällä tervehtii Kakkutaiteilija!

Minä bloggaaja, Ammie, olen vakavasti kakkujen tekoon hurahtanut naisihminen ja rohkaistun tituleeraamaan itseäni Kakkutaiteilijaksi. Kakkujen ja muiden leipomusten teon sekä ruoanlaiton olen aloittanut lapsena. Viihdyin aina keittiössä äitini kanssa, joka on ensimmäiseltä ammatiltaan keittäjä. Äidin suvussa on myös useita ruokataitureita niin hänen kuin minunkin ikäpolvessani. Häneltä olen siis hyvät perusopit saanut ja taitaapa se vähän sukuvikakin siis olla. Yksi ruokaidoli toki löytyy isänkin puolen suvusta: vielä elossa oleva mummuni. Mutta mummu on suvereeni tekosissaan ja niitä ihania lapsuudesta aikuisuuteen asti kestäneitä makuja on vaikea edes yrittää jäljitellä, vaikkakin reseptejä on tullut niihin pyydettyä.

Blogini kantaa kuitenkin otsikkoa Kakkutaiteilua, sillä kakut ovat viime vuosina olleet se keskeisin intohimoni, joiden parissa olen itseäni haastanut, kehittänyt ja antanut luovuuden kukkia. Taiteilen pääasiassa täytekakkuja, jotka useimmiten ovat kermakakkuja, sillä pidän itse enemmän sekä niiden mausta että tekemisestä. Pursotukset ovat vain mielestäni kerrassaan hurmaavia ja todella monipuolisia! Kermaa voi värjätä ja maustaa ja siten luoda monipuolista visuaalista ilmettä ja makumaailmaa kakkuihin. Toki upeaa ulkomuotoa ei pelkällä kermalla luoda vaan sen rinnalle tarvitaan kauniita koristeita, joita luon niin muottien avulla kuin omin kätösinkin. Ja sillä saralla opeteltavaa riittää! Mutta minulle ei riitä pelkkä kakun kaunis ulkomuoto vaan panostan aina myös kakun sisukseen - siis makuun. Siinäpä kakkutaiteiluni filosofiaa.

Tervetuloa siis lukemaan ja kommentoimaan kakkutaiteilujani sekä muita tuotoksiani. Toivotan itselleni pitkää ja onnellista blogiuraa, sillä sitä tarvitsen, nimittäin olen usein hyvä aloittamaan asioita, mutta ne alkuinnostuksen jälkeen saattavat jäädä unholaan. ;)

-Ammie-