Persikkainen yksivuotiskakku

Helmikuun puolivälissä nuorin siskontyttäreni täytti vuoden ja sain tehdä hänen synttärikakkunsa. Toiveena kakkuun oli sankarin mekon värin mukaisesti persikan väri ja kruunukoriste. Persikan väri inspiroi minut kokeilemaan jotain persikkaista täytettäkin. Idea löytyi Linda Lomelinon Taivaalliset täytekakut -kirjasta, jossa oli ohje persikkahillokkeeseen ja persikkavaahtoon, joita sitten sovelsin. Kannattaa muuten tutustua Lomelinon Call me cupcake -blogiin!

Kakku paraatipaikalla juhlapöydässä. Taustalla perheen isän tekemä upea voileipäkakku sekä perheen äidin tekemiä kauniita kuppikakkuja.

Hillokkeeseen tuli ohjeen mukaisesti 250g paloiteltuja persikoita, 1½rkl vettä, ½dl hillosokeria ja 1/4tl vaniljajauhetta. Tein hieman reilumman annoksen, käytin säilykepersikoita ja vaniljajauheen sijasta vaniljasokeria. Kaikki ainekset kiehautettiin, persikoita soseutettiin sauvasekoittimella ja sitten vielä annettiin hautua 10-15min.

Lomelinon persikkavaahto-ohjeessa tuli vatkata 2,5dl kuohukermaa vaahdoksi ja sekoittaa siihen 1dl turkkilaista jogurttia sekä siivilöity persikkahilloke. Itse tein kuitenkin niin, että levitin hilloketta sellaisenaan kakkuväleihin ohuen kerroksen ja loput hillokkeestani sekoitin siivilöimättömänä kermavaahdon sekaan. Turkkilaisen jogurtin sijaan käytin Valion sileää persikkajogurttia purkillisen verran. Tämä seos sitten hillokekerroksen päälle kumpaankin kakkuväliin. Kakun kostutin appelsiinimehu-vesi-seoksella. Pohja oli ihan perinteinen vaalea sokerikakkupohja.

Kakun päälle tein angry birds-kakkuni kanssa samaan tapaan marmoroidun kaulintamassalevyn, eli tällä kertaa värjäsin pienemmän osan massasta persikan sävyyn ja sitten sekoitin käsissäni puristellen värjätyn ja valkoisen massan ja kaulitsin sen levyksi, jolloin marmorikuvio tulee esiin. Reunoille tuli hailakan vaaleanpunaiseksi sävytettyä kermavaahtoa ja koristepursotukset onnistuin värjäämään kauniin persikkaiseksi sekoittaen oranssia, vaaleanpunaista ja ihonväristä pastaväriä kerman joukkoon.

Toiveena olleen koristekruunun tein ensin suunnittelemalla ruutupaperille kaavan siitä. Värjäsin sokerimassaa kullankeltaiseksi ja leikkasin siitä kaavani mukaisen kuvion ja kiersin sen pyöreään muotoon. Meinasi olla haastavaa saada kruunu pysymään muodossaan kuivuessaan, mutta tuin sen ylösalaisin pienen snapsilasin ynpärille, jolloin se kohtuullisesti pysyi muodossaan. Samasta sokerimassalevystä tein myös numero ykkösen. Kruunun ja ykkösen spreijasin helmiäisspraylla. Muiksi koristeiksi kokeilin tehdä oranssinpunaiseksi värjätystä sokerimassasta viisiterälehtisellä muotilla hieman liljamaisia kukkia. Niitä tuunasin vielä metallinhohtoisella jauhevärillä ja "liimasin" tomusokeri-vesi-seoksella sokerihelmiä kukkien keskelle. Myös pieniä tähtiä tein lopusta massasta.

Taustalla näkyvissä persikan värisissä kuppikakuissa hyödynnettiin yli jäänyt kermavaahto ja kuppikakut itsessään olivat Kakkutaiteilijan reseptin mukaisia vadelma-valkosuklaa-muffineita. :)

Kakusta tuli maultaan ihanan raikkaan persikkainen. Persikan maku oli kokonaisvaltainen ja mehukas, ja kakku ei ollut lainkaan liian makea. Nam!

Lakkasydän

Havahduinpa Kakkutaiteilija facebook-sivuja selaillessani, että tämä kakku on jäänyt esittelemättä blogissa. Ja tässä huomautus, että facebook-sivujen linkki löytyy nyt sivupalkista tuosta oikealta. :)

Elokuun lopulla siis tein isovanhempieni syntymäpäivien kunniaksi heille kakun, jossa päämakuna oli lakka. Idea lakkakakkuun lähti siitä, että muistan mummun aina itse tehneen aikoinaan lakkatäytekakkuja, joten päättelin heidän pitävän siitä.

Pohjana oli ihan tavallinen vaalea pohja ja täytteeksi laitoin Pirkan omena-lakkahilloa (mikä on mielestäni aika kiva makuyhdistelmä sekä hinnaltaan huokeampaa kuin pelkkä lakkahillo) sekä vaniljarahkavaahtoa. Onneksi löytyi mummun ja isäni pakasteista lakkoja, jotta sain niitä laitettua kakun pinnalle. Aluksi ajattelin laittaa koko kakun pinnan niitä, mutta päädyinkin sitten tekemään niistä sydämen, jonka reunustin kermalla. Lakkojen alle kakun pinnalle sivelin ensin täytteenäkin ollutta hilloa ja päälle valelin sokerikiilteen. Pursotukset olivat Flora Vispiä ilman mitään vahvikeaineita.

Mielestäni tästä kakusta tuli yksinkertaisen tyylikäs ja kaunis, herkkäkin. Lakkojen kaunis väri hehkuu valkoisen kerman keskellä. Maku myös oli oikein hyvä ja mikä tärkeintä: mummu ja ukko tykkäsivät! :)

-Ammie-

Muumikakku 2-vuotiaalle

Elokuun alussa juhlimme meidän pikkuemännän 2-vuotis synttäreitä. Kakkua varten tein jo heinäkuussa tuoreista mansikoista sitruunalla maustettua mansikkahilloa, sillä halusin kokeilla mansikan ja sitruunan yhdistelmää kakussa. Käytin hillon tekemiseen Dansukkerin hillo-marmeladi-sokeria, jolla luvattiin kiinteämpi, hedelmäisempi ja vähemmän makea lopputulos. Muuten sitten ihan perinteiseen tapaan hillon tein, mutta joukkoon puristin parista sitruunasta mehua. Lopputulos olikin ihan mukavan makean kirpsakka.

Hillolle kaveriksi päädyin lopulta tekemään sitruuna-rahkavaahtoa, eli periaatteessa samalla ohjeella tehtyä, kuin edellisessä postauksessani ohjeistamani vanilja-rahkavaahto, mutta vaniljarahkan tilalle vain sitruunarahkaa. Kostutukseen käytin sitruuna-lime-juissia. Tässäpä kuvaa täyttövaiheesta.

Pikkuemäntämme on erittäin vakavasti hurahtanut muumeihin, joten koristelu ja juhlien teema muutenkin oli sitten sen mukainen. Kesän Muumimaailma-reissulta matkaan tarttui muumi-piparimuotti, jolla tein sokerimassasta muumipeikon ja niiskuneidin kakun pinnalle ja tuunasin niitä elintarviketussilla ja keltaiseksi värjätyllä sokerimassalla. Niiden lisäksi tein myös vastikään hankkimallani gerbera-muotilla pari kukkaa kulmiin. Tässäpä kuvaa niiden työstämisestä.

Ja lopuksi tietenkin kuvaa lopputuloksesta. Kermat värjäsin kattauksen muiden värien mukaisesti. Tässä kuvassa jo reunan pursotukset ovat ottaneet osumaa kakkukuvusta, reunassa oli siis pursotettuna keskellä numero 2 ja sen ympärillä pienet ruusukkeet. Maultaan kakku oli mukavan raikas lämpimään kesäpäivään. Niin ja pohjat muuten oli jälleen gluteenittomia levykakkupohjia. Meidän juhlissa kakut ovat useimmiten gluteenittomia, koska lähipiiriin kuuluu yksi keliaakikko. Pohjiin käytän useimmiten jauhomäärästä puolet perunajauhoa ja puolet gluteenitonta jauhoseosta. 

Kakkutaiteilija olisi halunnut panostaa kakun ulkoiseen taiteiluun vielä vähän enemmänkin, mutta omien juhlien kyseessä ollessa muutkin juhlajärjestelyt harmillisesti vaativat aikaa, niin ei jää kakkutaiteilulle ihan niin paljon. ;)

-Ammie-

Lisää mennyttä kakkutaiteilua

Edetäänpäs muisteloita aikajärjestyksessä menneestä kohti tätä päivää. Joitakin kakkuja puuttuu välistä, koska kuvat ovat jossain toisen koneen tai muistikortin kätköissä. Täytyy pistää etsintä päälle, kun vain ehtii. :) Mutta aloitetaan.

Ensiksi esittelyyn tyttäreni 1-vuotiskakku, joka on muuten ainoa ei-kerma-päällysteinen täytekakkuni. Päällinen ja koristeet ovat itse tehtyä vaahtokarkkimassaa. Inspiraation kissakoristeeseen sain pikkuemäntämme Aristokatit-kirjasta Marie-kissanpennusta. Oikeastaan myös värien inspiraatio tuli sen kirjan eräästä aukeamasta, mutta toisaalta myös pikkuemännälle noihin aikoihin tehdyn oman huoneen sisustuksen väreistä. :) Kakun sisällä taisi olla itse tehtyä raparperi-mansikkahilloa, valmista raparperisosetta ja vaniljarahkavaahtoa, jos oikein muistan. Tästä kakusta alkaa siis olla vuosi aikaa ja on jäänyt toistaiseksi ainoaksi jollain massalla päällystetyksi kakuksi. Koen sellaiset kakut liian äklömakeiksi päälliseltään ja massan käsittelykin oli minulle haastavaa siltä osin, että olisin sen täysin sileänä ja nättinä saanut tuohon kakun päälle. Toki siinä varmasti kehittyisi, mutta kermakakut kuitenkin on enemmän oma juttuni, niin niitä sitten mieluummin teen. :)

Tämän kakun tein elokuussa 2012 sukulaispariskunnalle heidän yhteisille 50+50-vuotisjuhlille. Tämä oli lahja, ja sain idean, että voisin käyttää heidän vanhoja nuoruuden kuviansa ja tehdä niistä kakkukuvan. Olen ensimmäiseltä ammatiltani graafinen suunnittelija, joten tällaisten juttujen kehittely on minulle hyvin ominaista ja luontevaa. :) Kuvankäsittelyohjelmassa siis tein kuvapohjan, johon liitin heidän molempien nuoruuden kuvansa ja keskelle liitin Tommy Tabermannin runon. Juhlasankarit ilmaisivat kakkuun väritoiveeksi juhlien teemavärin, violetin, joten sitä sitten kuvan taustalle ja pursotuksiin. Täytteenä oli Kinuski-Kissan vadelma-mascarpone-täytteen kaltainen täyte, johon kuitenkaan laktoosittomuuden vuoksi ei voinut käyttää mascarponea, joten se muistaakseni korvautui sitten laktoosittomalla tuorejuustolla.

Tällä kertaa tällaiset, jatketaan taas joku päivä. :)

-Ammie-

Mennyttä kakkutaiteilutaivalta

Seuraavaksi kuvia ja muisteluita menneen kahden vuoden ajalta tekemistäni kakuista.

Tässä ehkä ensimmäiset merkittävät kakkuni, meidän pikkuemännän ristiäisiin. Toinen, pienempi kakku oli gluteeniton ja laktoositon. Isommassa kakussa täytteenä oli itse tehty kuningatarhillo ja valkosuklaavaahto. Pienemmän kakun sisässä oli sama hillo, mutta laktoosittomuuden vuoksi vaniljarahkavaahto. Se itse asiassa oli toimivampi yhdistelmä, sillä hillo ja valkosuklaa olivat yhdessä vähän turhankin makea yhdistelmä.

Tässä vielä lähikuva pääkakun vauvakoristeesta perhossiivillä varustettuna:

Syksyllä 2011 tuli tehtailtua siskon tyttärille synttärikakut ja molemmille mieluinen kakkukuvamaalaus niihin. Hello Kitty kakussa täytteenä oli muistaakseni jokin mansikkamousse ja toisessa kakussa taisi olla vadelmaa ja mariannerouheella maustettua moussea.

Jouluksi 2011 tein joulukakun, johon itse väkersin joulupukkikoristeen. Ei mikään visuaalisesti mahtava luomus tämä kakku, mutta muistelen, että täytteenä ollut omena-kaneli-vaahto oli mukavan jouluinen.

Keväällä 2012 pääsin toteuttamaan jotain ihan muuta, nimittäin ukkokullalle tuli tehtyä tissikakku. Täytteenä oli vadelmamousse ja minttusuklaamousse. Tässä vaihekuva kakun muotoilusta sekä valmis kakku:

Tässä puolestaan on ensimmäisen äitienpäiväni kakku vuodelta 2012. Täytteitä ei muistu mieleen, mutta tuossa koristelussa halusin kuvastaa sitä, kuinka lapsi on osa äitiä ja ikään kuin äidin suojassa. Aluksi suunnittelin pelkistettyjä ihmisfiguureja, lasta äidin sylissä, mutta lopen pelkistin ajatukseni sydämen muotoon. Vaaleampi osa sydämestä kuvaa siis lasta ja tummempi osa äitiä.

Seuraavassa postauksessa kakkuhistoriaa lisää. :)

-Ammie-